Kummallisuuden laakso: Elävänkaltaisten robottien ja kuolemanpelon välissä

Mikä on kummallisuuden laakson teoria? Kummallisuuden laakson teoria, jonka esitteli japanilainen robotiikan asiantuntija Masahiro Mori vuonna 1970, kuvaa epämukavuutta tai...

Mikä on kummallisuuden laakson teoria? Kummallisuuden laakson teoria, jonka esitteli japanilainen robotiikan asiantuntija Masahiro Mori vuonna 1970, kuvaa epämukavuutta tai levottomuutta, jota ihmiset kokevat kohdatessaan humanoidirobotteja tai tietokoneanimoituja hahmoja, jotka näyttävät melkein, mutta eivät aivan, ihmismäisiltä. Tämä ilmiö syntyy, kun ihmisten esittäminen tekoälyssä tai animaatiossa tulee niin elävänkaltaiseksi, että se aiheuttaa emotionaalisen reaktion, tehden tarkkailijasta yhä levottomamman, kun esitys lähestyy todellista ihmisen ulkonäköä mutta jää hieman vajaaksi.

Onko kummallisuuden laakso ruumiille? Kummallisuuden laakson käsite liittyy läheisesti ihmisen kognitioon ja emotionaalisiin reaktioihin ei-inhimillisiin ärsykkeisiin. Kun Masahiro Mori esitteli idean, hän käytti termiä "bukimi no tani", joka kääntyy japanista englanniksi "kummallisuuden laaksoksi". Hän yhdisti humanoidirobotit ihmisen kuolemanpelkoon, ehdottaen, että ihmismäiset robotit saattavat muistuttaa ruumiita, jotka ovat ihmisiä mutta liikkumattomia ja elottomia, luoden näin häiritsevän tunteen.

Mikä on esimerkki kummallisuuden laaksosta? Merkittävä esimerkki kummallisuuden laaksosta Hollywoodissa on animaatioelokuva "Napapiirin pikajuna". Monet katsojat kokivat tietokoneella luotujen hahmojen ilmeet pelottavan elävänkaltaisiksi, mutta silti eivät täysin realistisiksi, aiheuttaen levottomuutta. Samoin "Final Fantasy" -elokuvasarjan tietokoneanimoidut hahmot on usein mainittu herättävän kummallisuuden laakson vaikutuksen niiden valokuvamaisen, mutta hieman vajaan, ihmismäisen ulkonäön vuoksi.

Mitä kummallisuuden laakso tarkoittaa slangissa? Slangissa termiä "kummallisuuden laakso" on käytetty kuvaamaan mitä tahansa tilannetta, jossa jokin on melkein täydellistä mutta hieman pielessä, erityisesti konteksteissa, jotka eivät liity robotiikkaan tai animaatioon, kuten sosiaalinen media tai virtuaalitodellisuus. Se kiteyttää oudon, häiritsevän tunteen, jonka ihmiset saavat, kun jokin näyttää melkein todelliselta mutta ei aivan ole.

Mikä on kummallisuuden laakson teorian taustalla? Neurotiede ehdottaa, että ihmisen aivokuorella on erikoistuneita alueita ihmiskasvojen käsittelyyn. Mikä tahansa pieni epäsuhta ilmeissä tai liikkeissä voi olla hätkähdyttävä. Tutkijat kuten MacDorman ja Ishiguro ovat tutkineet tätä, ehdottaen, että kummallisuuden laakson ilmiö saattaa juontaa juurensa evoluutiopsykologiasta. Esi-isämme tarvitsivat kykyä tunnistaa nopeasti mahdolliset uhat, joten mikä tahansa ihmistä muistuttava mutta oudosti poikkeava saattoi merkitä vaaraa.

Mikä on ero kummallisuuden laakson ja kuolemanpelon välillä? Vaikka kummallisuuden laakso herättää outouden tunteita lähes elävänkaltaisten esitysten vuoksi, kuolemanpelko on syvällinen ja eksistentiaalinen kauhu, joka liittyy omaan kuolevaisuuteemme. Kummallisuuden laakso saattaa muistuttaa meitä kuolemasta, kuten vertauksessa ruumiisiin, mutta ne ovat pohjimmiltaan erilaisia psykologisia kokemuksia.

Top 8 ohjelmistoa tai sovellusta, jotka herättävät kummallisuuden laakson:

1. Napapiirin pikajuna (elokuva): Valokuvamainen animaatio aiheutti katsojille levottomuutta hahmoillaan.
2. Final Fantasy: The Spirits Within (elokuva): Uraauurtava CGI-elokuva elävänkaltaisilla hahmoilla, joka herätti ristiriitaisia reaktioita.
3. Hanson Roboticsin Sophia: Humanoidirobotti kehittyneellä tekoälyllä, joka herättää voimakkaita reaktioita.
4. Ishiguron Geminoid: Ihmismäinen robotti, joka on suunniteltu näyttämään luojaltaan, Hiroshi Ishigurolta.
5. David elokuvassa Prometheus: Elävänkaltaisen androidin rooli, joka nostaa panoksia kummallisuuden laaksossa.
6. Wiredin tekoälyartikkelien kirjoittajat: Näiden algoritmien kirjoitustyyli voi joskus tuntua pelottavan inhimilliseltä.
7. Virtuaalitodellisuuden sosiaaliset alustat: Avatareiden jäljitellessä oikean elämän liikkeitä, raja virtuaalisen ja todellisen välillä hämärtyy.
8. New York Timesin CGI-pohjaiset uutissegmentit: Usein niissä on valokuvamaisia animaatioita, jotka voivat tuntua häiritseviltä.